Lotte & Sparrow

Olen Lotte Kerkman, 24-vuotias, ja minulla on aina ollut hevosia. Tällä hetkellä minulla on jäljellä enää shetlanninponini Sparrow.

Sparrow on 19-vuotias eikä oikeastaan lainkaan shetlanninponi, vaan American Mini Horse. Sanon vain aina, että hän on shetlanninponi, koska se on Alankomaissa paljon tunnetumpi rotu ;). Sparrow ja minä tutustuimme vuonna 2012, kun hän oli 5-vuotias. Vanhempani etsivät minulle omaa ponia, koska minut löysi jatkuvasti ratsastuskoululta. Sparrow'n ratsuttaminen ja kasvattaminen oli melkoinen matka, mutta nykyään hän on superihana poni!

Se, mikä tekee Sparrow'sta erilaisen kuin muut ponit, on että hän on laumoissa hyvin pidetty poni. Kun nuoret hevoset ovat vielä epävarmoja, Sparrow osaa kasvattaa ja ohjata niitä laumassa. Maastakäsittelyssä häntä ei sen sijaan pysty pitämään aloillaan, eikä hän todellakaan aina pidä minua rentona, varsinkaan kun hän taas monennenko kerran yrittää karata.

Luulen, että lempirodukseni on osittain Sparrow'n ansiosta tullut Appaloosa. Vaikka on sanottava, että musta New Forest -poni, joka minulla oli, oli myös mahtavan hauska. New Forest -ponit ovat todellisia yleishevosia ja supervahvoja, ja pidän siitä myös hevosurheilun kannalta.

Muistan vielä hyvin, kun Sparrow ja minä teimme ensimmäisen valokuvauksemme dyyneillä. Hän oli silloin 7 ja minä 12. Ensimmäisen puolen tunnin ajan meni oikeastaan tosi hyvin. Se antoi minulle rohkeutta ottaa häneltä riimu pois viimeisiä kuvia varten ja päästää hänet irralleen pelkän köyden varaan. No, sainpa katua sitä… Poissa hän oli!

Hän juoksi karkuun Zandvoortin dyyneille. Ainoa, mitä osasin ajatella, oli ettei äidilleni saanut soittaa, haha. Täydessä paniikissa juoksin lopulta hänen peräänsä pitkän aikaa. Sparrow juoksi kerrostaloon, joka rajautui dyyneihin. Siellä saimme hänet lopulta kiinni. Tätä en tietenkään ikinä unohda. Ja äitini on nykyään kaikesta kartalla. ;)

Käytän HorseJournalia suurella ilolla tehdäkseni muistiinpanoja päivistä, joita vietän Sparrow'n kanssa. Kirjaan, miten hän käyttäytyi treeneissä, ja pidän kirjaa mittauksista, kuten lämmöstä, hengitystaajuudesta ja sykkeestä. Muutkin tärkeät asiat saan helposti talteen. Se on superselkeä tapa katsoa pidemmältä ajalta taaksepäin, miten hevosellasi menee. Lisäksi kuvat ja videot, joita voi lisätä, ovat todella hyödyllisiä. Näin voi säilyttää esimerkiksi eläinlääkärin tuloksia tai kengittäjän viestejä.

Lempihetket, joita selaan säännöllisesti, ovat Sparrow'n kuvat ja videot vapaatyöskentelytreeneistämme. Niistä näkee hyvin, mistä hän pitää ja mitä itse voisi ehkä tehdä treenissä toisin.

Sparrow ja minä laajennamme parhaillaan vapaatyöskentelyn 'temppujamme'. Meistä olisi tosi kivaa tehdä joskus show jossain tapahtumassa, esimerkiksi Santpoortin juhlaviikolla.

Suosittelisin HorseJournalia oikeastaan kaikille, jotka haluavat seurata selkeästi, miten heidän hevosellaan menee. Ratsastitpa sitten ratsastuskoulussa tai omistatpa tallin useiden omien hevosten kanssa: HorseJournal taipuu todella moneen!